Opinnäytetyönä toteutettu tiivistelmä

Neuropsykiatrinen valmennus Kapasiteetti käyttöön -hankkeessa

Tämä blogijulkaisu on tuotettu Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija Jenni Nissisen opinnäytetyönä.

Kapasiteetti käyttöön -hankkeessa tarjottiin yksilö- ja ryhmämuotoista valmennusta 15-29 vuotiaille nuorille, jotka kokivat haasteita arjen sujumisessa tai joilla oli hankaluuksia kiinnittyä opintoihin tai työelämään. Hanke oli toiminnassa 1.11.2019-31.7.2022. Tässä julkaisussa kuvataan, millaisiin haasteisiin Kapasiteetti käyttöön -hankkeen neuropsykiatrinen valmennus pyrki löytämään ratkaisuja, miten hanketta käytännössä toteutettiin sekä miksi neuropsykiatrinen valmennus tulisi säilyttää myös tulevaisuudessa osana muuta palveluverkostoa. Lisäksi kuvataan lyhyesti neuropsykiatrisen valmennuksen teoriataustaa sekä yhteistyöverkostojen merkitystä.

Milloin neuropsykiatrisesta valmennuksesta on apua?

Neuropsykiatrinen valmennus on tuen muoto, joka soveltuu erilaisista neuropsykiatrisista haasteista kärsiville. Tyypillisimpiä neuropsykiatrisia haasteita valmennukseen osallistuneilla olivat ADHD/ADD sekä autisminkirjon piirteet. Kapasiteetti käyttöön -hankkeen valmennukseen osallistuminen ei kuitenkaan vaatinut diagnoosia. Haasteet arjessa saattoivat liittyä myös erilaisiin mielenterveyden ongelmiin, kuten ahdistukseen, masennukseen, sosiaaliseen jännittämiseen, päihteidenkäytöstä aiheutuviin ongelmiin, vuorokausirytmin ylläpitämiseen tai erilaisiin riippuvuuksiin (esim. päihde- ja peliriippuvuus).

Valmentaja auttoi nuorta löytämään omat keinot arjen haasteiden selättämiseen

Neuropsykiatrisella valmennuksella voidaan pyrkiä helpottamaan nuoren tunnesäätelyä, tukea päihteettömyyttä, vahvistamaan sosiaalisia taitoja ja aloitekykyä sekä kykyä saattaa aloitettu tehtävä päätökseen. Lisäksi neuropsykiatrisella valmennuksella lisätään nuoren tietoisuutta neuropsykiatrisista haasteista ja niiden kanssa pärjäämisestä. Tietoisuutta lisäämällä voidaan vahvistaa myös nuoren itsetuntoa. Kun nuori oppii pärjäämään omien neuropsykiatristen piirteidensä tai mielenterveyden haasteidensa kanssa, selviytyminen esimerkiksi opinnoissa tai työelämässä helpottuu. Myös motivaatio pyrkiä kohti omia tavoitteita vahvistuu, kun nuori tunnistaa omat piirteensä ja oppii kääntämään ne vahvuuksiksi. Neuropsykiatrisen valmennuksen kokonaisvaltaisena tavoitteena on toimintakyvyn ja sitä kautta hyvinvoinnin lisääminen.

Valmennuksessa ohjattiin nuorta näkemään ominaisuutensa vahvuuksina.

Miten Kapasiteetti käyttöön hankkeen neuropsykiatrista valmennusta toteutettiin käytännössä?

Nuori pystyi hakeutumaan valmennukseen joko itse tai jonkin tahon ohjaamana. Valmennusprosessien kesto vaihteli kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen ja ajanjaksolla 1.11.2019 – 31.1.2022 valmennukseen osallistuneiden nuorten valmennus kesti keskimäärin yhdeksän kuukautta. Keväällä 2022 hankkeen neuropsykiatrinen yksilövalmennus toteutui 5 kuukauden mittaisena. Lisäksi kevään 2022 aikana valmennusta toteutettiin myös ryhmämuotoisena.

Valmennus alkoi aina tutustumiskäynnillä. Tapaamispaikan suhteen kuunneltiin nuoren toiveita ja paikalle sai tulla yksin tai vaikka tutun nuoren verkostossa jo toimivan ammattilaisen kanssa. Tapaamiskäynnillä havainnollistettiin käytännön esimerkkejä käyttäen, mitä valmennus voi sisältää ja käytiin läpi valmennuksen toteutukseen liittyviä käytänteitä, kuten nuoren tavoitteita, tapaamisten aikaväliä, sekä mitä valmennuksen aloittaminen edellyttää nuorelta. Valmennuksen alkaessa nuoren kanssa täytettiin tilannekartoituslomake, jota hankkeessa kutsuttiin tutummin ”kapasiteettikäppyräksi” ja allekirjoitettiin valmennussopimus.

”Kapasiteettikäppyrän” avulla kartoitettiin nuoren elämäntilannetta valmennuksen alkaessa.

Tilannekartoituslomakkeen avulla kartoitettiin nuoren elämäntilannetta, hyvinvointiin vaikuttavia osa-alueita, vahvuuksia sekä arjen sujumista asteikkokysymyksin. Valmennussopimukseen kirjattiin tiedot valmennuksen toteutustavoista, tavoitteista, sekä nuoren yhteistyöverkostoista ja kysyttiin lupa tiedonsiirtoon.  Löydät linkit valmennussopimukseen ja tilannekartoituslomakkeeseen täältä:

Valmennus toteutui hyvin monipuolisissa ympäristöissä nuoren tavoitteista ja tilanteesta riippuen. Paikkana saattoi toimia nuoren koti, harrastuspaikat, erilaiset virastot tai kaupat. Valmennuksen toteutuminen nuoren arkisissa ympäristöissä mahdollisti uusien toimintamallien harjoittelun käytännön toiminnan kautta. Kun valmentaja meni nuoren kanssa vaikka käymään yhdessä kaupassa, voitiin nuorta ohjata siihen, miten esimerkiksi sosiaalisiin tilanteisiin liittyvää pelkoa voitaisiin hallita, sekä harjoitella erilaisia ajattelu- ja toimintamalleja, joiden avulla asioinnista tai sinne lähtemisestä tulisi helpompaa.

Valmennuksen menetelmät

Valmennuksen menetelmiä oli lukuisia. Keskiössä oli arvostava kohtaaminen ja toimiva vuorovaikutus. Menetelmiä olivat mm. ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys, motivointi, yhdessä tekeminen, keskustelu ja mallintaminen.  Mallintamisen avulla vahvistettiin nuoren toiminnanohjaustaitoja ja etsittiin konkreettisia tapoja ratkaista arjen pulmia. Yhdessä tekeminen auttoi nuoria esimerkiksi tarttumaan hankalaksi koettuihin tehtäviin ja tällä helpotettiin mm. aloittamiseen liittyvää ahdistusta. Valmennuksessa rohkaistiin nuoria haastamaan itseään ja asettamaan saavutettavia tavoitteita. Tavoitteet pilkottiin pienempiin välitavoitteisiin, jotka oli helpompi saavuttaa, nuori sai onnistumisen kokemuksia ja oppi huomaamaan oman edistymisensä. Onnistumisista annettiin välitöntä palautetta ja vahvistettiin näin nuoren myönteistä käsitystä itsestään. Työskentelyssä keskityttiin nuoren tulevaisuuden mahdollisuuksiin ja siihen kapasiteettiin, mikä hänessä itsessään on. Valmentajan kanssa nuoret saivat yhdessä miettiä konkreettisia keinoja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja nuorta kannustettiin ja motivoitiin hänen askelissaan matkalla kohti maalia. Motivointi ja nuoren vahvuuksiin uskominen oli keskeinen elementti läpi valmennuksen.

Kapasiteetti käyttöön -hankkeen valmennuksessa korostui nuorten yksilöllisyys: tapaamisia ei toteutettu valmiilla kaavalla, vaan nuoren omia tarpeita ja toiveita kuunnellen. Tapaamisten ajankohdissa ja tapaamispaikoissa voitiin joustaa ja niitä muokattiin nuoren tilanteen mukaan.  Valmennuksessa voitiin käyttää apuna myös erilaisia kirjallisia tehtäviä.

Tapaamisten välillä nuoreen pidettiin yhteyttä esimerkiksi WhatsApp -viestien välityksellä tai soittamalla, ja muistuteltiin tarvittaessa sovituista tehtävistä tai menoista. Yhteyden pitäminen helpotti sovittuihin asioihin tarttumista ja aikojen muistamista. Valmennuksen alkuvaiheessa tuki oli tiiviimpää ja tavoitteiden edistyessä sitä kevennettiin vähitellen. Valmennuksen lopetus tapahtui yksilöllisesti tyypillisimmin silloin, kun valmennuksen tavoitteet olivat edistyneet tai saavutettu. Koska valmennus oli vapaaehtoista, nuori sai päättää valmennuksen halutessaan koska tahansa. Nuoren kanssa yhdessä arvioitiin, milloin lopettaminen on oikea-aikaista. Lisäksi loppuvaiheessa pyrittiin varmistamaan nuoren onnistunut siirtyminen muihin palveluihin, jos niille oli tarvetta.

Verkostot

 Kapasiteetti käyttöön -hanke toimi yhteistyössä monien tahojen kanssa. Yksilöllisesti nuorten yhteistyöverkostoja olivat mm. sosiaalitoimi, etsivä nuorisotyö, oppilaitokset, nuoriso- ja aikuispsykiatrian poliklinikat, sijaishuollon asumispalvelun yksiköt ja KELAn kuntoutuspalveluita tuottavat yksiköt, Toimisäätiö ja Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamustoimisto. Verkostoja voivat olla myös nuoren lähipiiri. Verkoston kokoonpano vaihteli asiakkaan tavoitteista ja tarpeesta riippuen. Jos esimerkiksi nuoren tavoitteena oli koulunkäynnin sujuminen, verkostoon saattoi kuulua esimerkiksi kuraattori, nuoren opettaja tai opo. Verkostotapaamisilla seurattiin nuoren tilannetta ja tavoitteiden edistymistä.  Verkostotyöskentelystä on hyötyä tilanteissa, joissa nuori on useassa palvelussa samanaikaisesti tai kun yhteistyöstä on hyötyä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Verkostot olivat mukana valmennuksessa nuoren luvalla. Nuoren niin halutessa ne kulkivat mukana koko valmennuksen ajan. Eri tahojen välisellä yhteistyöllä voitiin paremmin huomioida nuoren kokonaistilanne ja työskenneltiin yhdessä tavoitteiden saavuttamiseksi. Työnjako eri tahojen välillä nähtiin tärkeänä. Verkoston osapuolilla oli oma tehtävänsä nuoren tukemisessa ja neuropsykiatrisella valmennuksella täydennettiin muita palveluita ja tuettiin niihin kiinnittymisessä.  Toimiva tiedonkulku helpotti valmennuksen toteutumista osana nuoren arkea. Verkostojen kautta myös autettiin nuoria kiinnittymään muihin tarvittaviin palveluihin valmennuksen aikana tai sen jälkeen. Mikäli muille palveluille oli tarvetta valmennuksen jälkeen, pyrittiin saattaen vaihtaen periaatteella varmistamaan uuteen vaiheeseen siirtyminen.

Neuropsykiatrisen valmennuksen teoriataustaa

Neuropsykiatrisen valmennuksen taustalla vaikuttavia teorioita ovat ratkaisukeskeisyys ja ”ADHD-valmennus”. ADHD-valmennus on lähtöisin Iso-Britanniasta. Se on ohjaamisen malli, jossa keskitytään käyttäytymisen, tunteiden ja ajattelutapojen muovaamiseen ja arjentaitojen vahvistamiseen haitallisten uskomusten ja toimintatapojen vähentämiseksi. ADHD valmennuksella ohjataan neuropsykiatristen haasteiden kanssa eläviä pärjäämään neuropsykiatristen piirteidensä kanssa. (Joyce A. Kubik 2010, 442-443.)

Ratkaisukeskeisyyden periaatteena on, että pyritään vahvistamaan sitä, mikä nykyhetkessä on jo toimivaa. Vahvuuksia ja voimavaroja pyritään nimeämään ja asiakasta ohjataan itse huomaamaan tilanteessaan olevat mahdollisuudet. Työntekijällä korostuu ”ei tietämisen” asenne ja paras tieto rakennetaan yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakas on itse muutoksen tekijä, ei muutoksen kohde. (Vuokkila-Oikkonen ja Keskitalo 2018, 166-168.)

Neuropsykiatrisen valmennuksen erityisyys

Neuropsykiatrisella valmennuksella on oma paikkansa sosiaalipalveluiden täydentäjänä.  Neuropsykiatrisen valmennuksen vahvuutena on, että valmentajilla on laajaa ymmärrystä neuropsykiatristen haasteiden yksilöllisistä vaikutuksista. Ohjaus voidaan toteuttaa monipuolisissa toimintaympäristöissä monia menetelmiä käyttäen. Valmentajalla oli myös resursseja liikkua virastojen ja kodin ulkopuolella: mahdollisuus lähteä nuoren mukaan asiointikäynneille tai vaikka harrastuksiin. Kun ohjaus tapahtuu niissä tilanteissa, joissa vaikeudet ilmenevät, voidaan mallintamisen kautta harjoitella uusia toimintamalleja, vähentää tilanteisiin liittyvää jännittämistä ja antaa nuorelle onnistumisen kokemuksia. Ympäristöllä voidaan myös vaikuttaa vuorovaikutuksen syntymiseen: keskustelu on helpompaa lenkillä kuin työntekijän toimistossa. Nuori kokee oman valmentajan helposti lähestyttävänä, työntekijä ei ole viranomainen, eikä tee päätöksiä tai aseta ehtoja. Valmentaja on nuorelle kuin ”ammatillinen ystävä”.

Kapasiteetti käyttöön hankkeen ajalliset resurssit olivat viranomaistahoja joustavammat. Tapaamiset ajoittuivat klo 8-18 välille ja erityistilanteissa myös näiden ulkopuolelle. Jos tapaamiseen saapuminen oli hankalaa, voitiin nuori hakea kotoa ja peruuntuneille tapaamisille pyrittiin löytämään korvaava ajankohta. Ajallisten resurssien rinnalla myös toteutuksessa pystyttiin joustamaan tilanteen mukaan ja suunniteltua voitiin muuttaa tarvittaessa.

Neuropsykiatrisessa valmennuksessa hyödynnetään arjen toimintaympäristöjä

Kapasiteetti käyttöön neuropsykiatrisen valmennuksen vaikutukset näyttäytyivät mm. vuorokausirytmin kohenemisena, arjen helpottumisena, nuoren opinnoissa etenemisenä ja itsenäistymisen mahdollistumisena.

Neuropsykiatrisille haasteille on tyypillistä, että arjenhallintaan tarvitsee tukea, eikä palveluihin ohjaaminen tai ajan varaaminen välttämättä riitä. Neuropsykiatrisen valmennuksen avulla nuorta ohjataan toimimaan arjessa omat haasteet huomioiden, mutta vahvuuksiin keskittyen.

Hankkeen rahoittivat:

Lähteet:

KUBIK, A Joyce 2010. Efficacy of ADHD coaching for adults with ADHD. Journal of attention disorders. Volume 3, Number 5.442-253.

VUOKKILA-OIKKONEN, Päivi ja KESKITALO, Elsa 2018. Sosiaalisen kuntoutuksen voimavara- ja ratkaisukeskeiset menetelmät. Julkaisussa: KOSTILAINEN, Harri ja NIEMINEN, Ari (toim.) Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia. Helsinki:  Diakonia ammattikorkeakoulu. 164-176.

Iisalmen Nuorison Tuki ry 2022. Kapasiteetti käyttöön [Verkkosivu] [Viitattu: 2022-06-18]. Saatavissa: https://www.intry.fi/kapasiteettikayttoon/